Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun aloitimme keväisen taimenen soutupäivämme Kymijoen korkeakosken soutualueella.
Odotukset korkealla laskimme vaappumme yksi kerrallaan veneemme taakse kaloja houkuttelemaan.
Kului tunti, jos toinenkin. Aamu oli hiljainen, ei edes yhtään tärppiä. Kaverini oli airoissa ja itse hoitelin vapamiehen hommia. Laskun puolivälissä Juha teki koukkauksen virran sivuun, vedenpinnan päälle taipuneen oksan alle.
Pari aironvetoa, ja sitten koukkaus sivulle... Ja Pam!!! Kala kiinni. Vavan kärki taipui luokille, nyt oli kunnon kala, kun vaan pysyisi kiinni. Kala juroi pohjassa, eikä suostunut nousemaan.
Vartin verran jatkui köydenvetoa, kunnes kala vihdoin kävi näytillä veneen vieressä, iso taimen!
Varovasti haavi veteen, ja seuraava veneen vieressä pyörähdys päätyikin jo haaviin. Koska kalalla ei ollut rasvaevää, joka luonnon kaloista löytyy, päätimme ottaa hienon kalan eräksi. 4.7 kg. Kirkasta Kymiläistä taimenta!
Upea Kevätpäivä sai kruununsa.
- Arska